Teachers negotiating multilingualism in the EFL classroom

This article sets out to explore English as foreign language (EFL) teachers’views of teaching migrant pupils with multilingual backgrounds in a regularclassroom. Previous studies on multilingual pupils have mostly concentratedon second language learning contexts or on the role of pupils’ L1. In an increasinglymultilingual world and due to growing migration, this study concentrateson EFL. The data were interviews with English teachers (n=7), who reflected ontheir experiences with migrant pupils in the foreign language classroom. The datawere analysed through qualitative content analysis. The participants had notreally pondered on the role of multilingualism in the EFL classroom and someunderlying preconceptions could be detected. Teachers’ perception of the multilingualpupil was controversial in that they did not want to draw attention to thelinguistic background of the pupil but, on the other hand, they had noticed thatmultilingual learners had greater language awareness than their mainstreampeers. Although not fully aware of the potential of multilingualism and the pupils’linguistic resources in EFL teaching, the teachers had used several ways of supportingtheir multilingual learners, reflecting the principles of translanguaging.</p

Moniulotteinen kestävyyden arviointikehikko puuenergian tuotannolle

Tulevaisuuden talous on entistä riippuvaisempi uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ainakin jos näkymät biotalouden merkityksestä ja mahdollisuuksista toteutuvat käytännön toiminnaksi. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä on aiemmin tarkasteltu etenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Myös sosiaalista kestävyyttä on käsitelty useissa tutkimuksissa. Taloudellinen kestävyys on puolestaan edellytys liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle. Kulttuurillista kestävyyttä on käsitelty aiemmin vähän, koska sen määrittely ja rajaaminen on haasteellista. Kulttuurillisen kestävyyden tärkeyttä ei ole kuitenkaan vähätelty. Kun kehitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, kaikki neljä edellä mainittua kestävyyden ulottuvuutta ovat läsnä yhtä aikaa ja ne on pystyttävä huomioimaan päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa lähtökohta on, että uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja että eri luonnonvarojen hyödyntämisen vaihtoehtoja on pystyttävä vertailemaan monipuolisesti kestävyyden näkökulmasta asettamatta mitään kestävyyden ulottuvuutta alisteiseksi toisille ulottuvuuksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää metsäbiomassan energiakäyttöön perustuvaa tuotantoketjua (1) paikallinen metsähakkeen käyttöön perustuva lämmöntuotanto, (2) yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto puulla ja turpeella, (3) puutuoteteollisuuden sivutuotteista jalostettavien pellettien valmistus ja (4) puu- ja turvebiomassasta valmistettava biodiesel. Eri kestävyyden ulottuvuuksien indikaattorit määriteltiin arvoketjuille asiantuntijahaastatteluin. Indikaattorien arvot määriteltiin kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Laskennallinen kestävyystarkastelu eri vaihtoehtojen välillä tehtiin monitavoitteisen päätöksenteon (MCDA) metodologiaan pohjautuen ja samalla kehitettiin tarkoitukseen sopiva laskennallinen työkalu. Jokaiselle kestävyyden ulottuvuudelle määrittyi 20 - 40 indikaattoria, joista valikoitui asiantuntijahaastattelujen ja -kyselyjen perustella 5 - 7 toisaalta tärkeydeltään suurta ja toisaalta mitattavissa olevaa indikaattoria varsinaiseen laskentaan. Sidosryhmähaastattelujen perusteella määritettiin laskennassa käytettävät painokertoimet eri ulottuvuuksille. Ketjujen rinnakkaistarkastelu tehtiin haastatteluissa määritettyjen painokerrointen lisäksi hyödyntäen erilaisia laskennallisia oletuksia kestävyyden ulottuvuuksien ja kestävyyttä mittaavien indikaattorien painotuksista. Tutkimus osoitti, että kestävyyden useiden ulottuvuuksien mittaaminen ja käsitteleminen osana päätöksentekoa on täysin mahdollista ja se avaa uusia näkökulmia päätöksenteon tueksi tehtäessä valintoja luonnonvarojen kestävän käytön suhteen. Toisaalta tutkimuksen empiiriset tulokset osoittivat, että tuotantoketjujen väliset kestävyyserot riippuvat keskeisesti tuotetusta vaikutusarviointitiedosta ja sen luotettavuudesta, sekä käytetyistä painotuksista kestävyyden indikaattoreiden ja kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä. Mikään tarkastelun kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut kaikkia muita parempi riippumatta laskentamallin lähtötiedoista ja -oletuksista. Osana tutkimusta on myös uraauurtavasti tuotettu kulttuurillisen kestävyyden ongelmalähtöinen määritelmä ja määrittelyprosessi. Tämä mahdollistaa kulttuurisen ulottuvuuden konkreettisen arvioinnin ja luo pohjaa aihepiirin kehittämiselle jatkossa. Haasteen moniulotteisen kestävyyden mittaamisessa muodostaa mm. indikaattorien valinta ja laadullisten muuttujien käsittely.  Kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa olisikin tärkeää pystyä määrittelemään mitattavissa olevat indikaattorit kaikille bioenergian tuotantoketjuille, koska muutoin ketjujen välisen kestävyyden luotettava vertailu on hankalaa. Jatkotutkimuksissa saattaisi olla myös aiheellista keskittyä tarkemmin kuhunkin tuotantoketjuun erikseen kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioon ottavan elinkaariarvioinnin muodossa

Effects of Randomized Controlled Infancy-Onset Dietary Intervention on Leukocyte Telomere Length—The Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP)

Reduced telomere length (TL) is a biological marker of aging. A high inter-individual variation in TL exists already in childhood, which is partly explained by genetics, but also by lifestyle factors. We examined the influence of a 20-year dietary/lifestyle intervention on TL attrition from childhood to early adulthood. The study comprised participants of the longitudinal randomized Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP) conducted between 1990 and 2011. Healthy 7-month-old children were randomized to the intervention group (n = 540) receiving dietary counseling mainly focused on dietary fat quality and to the control group (n = 522). Leukocyte TL was measured using the Southern blot method from whole blood samples collected twice: at a mean age of 7.5 and 19.8 years (n = 232; intervention n = 108, control n = 124). Yearly TL attrition rate was calculated. The participants of the intervention group had slower yearly TL attrition rate compared to the controls (intervention: mean = −7.5 bp/year, SD = 24.4 vs. control: mean = −15.0 bp/year, SD = 30.3; age, sex and baseline TL adjusted β = 0.007, SE = 0.004, p = 0.040). The result became stronger after additional adjustments for dietary fat quality and fiber intake, serum lipid and insulin concentrations, systolic blood pressure, physical activity and smoking (β = 0.013, SE = 0.005, p = 0.009). A long-term intervention focused mainly on dietary fat quality may affect the yearly TL attrition rate in healthy children/adolescents

Effects of Randomized Controlled Infancy-Onset Dietary Intervention on Leukocyte Telomere Length—The Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP)

Reduced telomere length (TL) is a biological marker of aging. A high inter-individual variation in TL exists already in childhood, which is partly explained by genetics, but also by lifestyle factors. We examined the influence of a 20-year dietary/lifestyle intervention on TL attrition from childhood to early adulthood. The study comprised participants of the longitudinal randomized Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP) conducted between 1990 and 2011. Healthy 7-month-old children were randomized to the intervention group (n = 540) receiving dietary counseling mainly focused on dietary fat quality and to the control group (n = 522). Leukocyte TL was measured using the Southern blot method from whole blood samples collected twice: at a mean age of 7.5 and 19.8 years (n = 232; intervention n = 108, control n = 124). Yearly TL attrition rate was calculated. The participants of the intervention group had slower yearly TL attrition rate compared to the controls (intervention: mean = −7.5 bp/year, SD = 24.4 vs. control: mean = −15.0 bp/year, SD = 30.3; age, sex and baseline TL adjusted β = 0.007, SE = 0.004, p = 0.040). The result became stronger after additional adjustments for dietary fat quality and fiber intake, serum lipid and insulin concentrations, systolic blood pressure, physical activity and smoking (β = 0.013, SE = 0.005, p = 0.009). A long-term intervention focused mainly on dietary fat quality may affect the yearly TL attrition rate in healthy children/adolescents

Tackling the translational challenges of multi-omics research in the realm of European personalised medicine : A workshop report

Personalised medicine (PM) presents a great opportunity to improve the future of individualised healthcare. Recent advances in -omics technologies have led to unprecedented efforts characterising the biology and molecular mechanisms that underlie the development and progression of a wide array of complex human diseases, supporting further development of PM. This article reflects the outcome of the 2021 EATRIS-Plus Multi-omics Stakeholder Group workshop organised to 1) outline a global overview of common promises and challenges that key European stakeholders are facing in the field of multi-omics research, 2) assess the potential of new technologies, such as artificial intelligence (AI), and 3) establish an initial dialogue between key initiatives in this space. Our focus is on the alignment of agendas of European initiatives in multi-omics research and the centrality of patients in designing solutions that have the potential to advance PM in long-term healthcare strategies.Peer reviewe